Olen aina piruillut, että koska olen luonteeltani sellainen päässäni asioita suunnitteleva, mutta toteutuspuoli on välillä vähän sitä ja tätä, niin syy on yksinomaan syntyperässäni. Olenhan puoliksi hitaan hämäläisen ja vielä hitaamman satakuntalaisen jälkeläinen.wink

Tosin taas tuntuu siltä, että kaikki tapahtuu hieman vauhdikkaasti. Kävimme plikan kanssa tarkastamassa varmaan asuntoa numero 15 jo valmiiksi asenteella ettei siitä mitään tule. Sillä vuokra-asunnon saanti tuon koiran kanssa tuntui olevan ihan mahdoton tehtävä. Tai no monessa eläimet ovat olleet neuvoteltavissa, kunnes vuokranantaja kuulee, että tämä eläin on pienen ponin kokoinen. Minkähän takia koirat ovat niin vastenmielisiä, kun taas kissoihin suhtaudutaan huomattavasti suotuisammin. Ja kissathan saattavat nimenomaan aiheuttaa raapimisellaan kiinteistölle.

Mutta sitten osui kohdalle Asunto. Kyseessä on 50 neliöinen tupakeittiö ja huone saunalla. Vuokra vain satasen enemmän kuin nykyisessä, neliöitä 15 enemmän. Tosin matkaa keskustaan 6km, mutta työpaikkojensa keskellä. Täysin just remontoitu, lasitettu parveke, hissi, eikä taloa vastapäätä. Sai ottaa eläimiä, vuokrajakson alun sai valita oman edellisen asunnon irtisanomisen mukaan, takuuvuokra vain kuukauden. Ja kun esittelijä pyysi seuraavana päivänä ilmoittamaan, että olisitko kiinnostunut, plikka tokaisi, ei mun tarvitse miettiä, mää otan tämän, jos sopii. Ja sopihan se, teki seuraavana aamuna sopimuksen, muuttopäivä on 28.12.2012. Joten sitä tiedetään, mitä joulunpyhinä tehdään, kun isovanhemmat haluavat kustantaa muuttoauton. Joten pakataan! Voihan sitä joulua niinkin viettää....