Olen tässä muutamana päivänä pistänyt merkille televisiosta noin alle kolmekymppisten nuorten aikuisten suomen kielen omituisuuden. Sanoja ei lausuta kunnolla kokonaan ja kamalin versio oli kahden nuoren yksityisyrittäjänaisen haastattelu, jossa kumpikin nainen nosti jokaisen sanan viimeisellä tavulla sanan nuottia ylös. Korviin sattui ja puhetta oli vaikea ymmärtääkin.

Vielä ymmärrän paikallismurteen tuomat kummajaisuudet, mutten tälläisiä. En ole koskaan mikään kielinero ollut, mutta isänmaallisena haluan suomen kielen säilyvän suomen kielenä eikä minään eurooppalaisena sekamelskana.

Olen sen verran vanhanaikainen, että korviini se kuulosti hirveältä. Aamutelevisioistakin kuuntelen mieluummin ykköstä, sillä pidän tv1 kanavan aamutv-juontajien puhetyylistä huomattavasti enemmän kuin mtv 3:n. Harmitti, kun Markus Hippi siirtyi ykköseltä kolmoselle. Tosin häntä jaksan kolmosella kuunnella.

Tekstiviestejä kirjoittaessanikin on vaikeuksia pitäytyä yhden viestin mittaisissa vaan pituudet venyy pakostakin, kun kaikki pilkut, välilyönnit ja pisteetkin on laitettava eikä sanoja voi lyhennellä kuten nykyään on tapana.