Vingahdus - raps raps raps-  vongahdus - raps raps raps - vieno haukahdus - raps raps raps - vingahdus - raps raps raps - "VOI RUMA SANA!"

Ja niin sitten oltiin hereillä kello 4.00. isäntä päästi julmetusti pärräten Lillin pihalle. Luultiin, että sillä oli hätä, kun oli koko aamuyön elämöinyt. Mutta ei, sinne se heitti maata keskelle pihaa lumihankeen. Sisällä oli eilen lämmitetty uuni, joten sillä oli varmaan kuuma ja kait me isännän kanssa oltiin nukuttu vanhan neidin mielestä liian äänekkäästi. Käskin Lillin kuitenkin mennä pissalle, johon se menikin heti ja jopa tuli sisälle samantien, joten päästiin vielä tunniksi nukkumaan.

"VOI VIELÄ RUMEMPI SANA, KELLO ON JO PUOLI KUUSI!" Siis nukuttiin pommiin. No minä olin kotona tämän päivän, mutta herätys silti samaan aikaan. Piti viedä isäntä töihin, että saisin auton päiväksi käyttööni. Kauppaan ajattelin mennä.

Puoli kymmenen lähdin ostoksille. Ostettavien lista oli pitkä, ja kaupasta kaikki muut loppu paitsi perunat. En sitten siis tehnytkään laatikoita. Poikkesin vanhuksille kotiin mennessä kahville. Mutta eihän sieltä tunnissa selviä ulos. Olivat ostaneet uudet kännykät, eivät osanneet niillä soittaa.

Koska olin halunnut auton käyttööni päiväksi, piti isäntä hakea myös kotiin. Odotin kymmenisen minuuttia parkkipaikalla, kunnes hän istui autoon ja höpötteli siinä päivän juttuja. Oli onneksi saanut olla sisätöissä koko päivän, pakkasta kun on ollut 14°. Höpöttely keskeytyi, kun yht´äkkiä tokaisin "turpa kiinni".  Olin kylläkin tarkoittanut sanoa, että turvavyö kiinni, että päästään liikkeelle. Eipä ollut eka kerta, kun sammakot suustani loikkivat. Loppumatkan sitten kuulin samat sanat mitä kummallisimmissa yhteyksissä. Mitähän mahtoivat ajatella lähellä olleet ihmiset kaupassa? Kamala mies, kun tuollain puhuu....

Ja tässä sitä istutaan soffalla, kaupassa käyntiä lukuunottamatta mitään etukäteen suunniteltua en ehtinyt tekemään.