Eilen siis istuin plikan kanssa Twilight - Uusikuuta katsomassa. Noin 75% katsomosta oli 12-15 vuotiasta tyttöä. Ja kuhina sen mukainen. Meitä iäkkäimpiä oli ehkä kymmenen, yllättävin näky yksinäinen 50:n mies. Olikohan leffakriitikko?

Leffa kesti 2 tuntia 15 minuuttia ja ainakaan minä en ajankulua huomannut. Elokuva ei mielestäni ollut paras mahdollinen, mutta kylläkin erittäin viihdyttävä. Siinä ei ollut paljoakaan jurnaavia kohtia, vaan tarina eteni. Mutta jos aloittaa Twilight-sarjan katsomisen tästä elokuvasta, ei aivan pääse mukaan tarinaan. Kannattaa siis ainakin vuokrata se ensimmäinen osa ennenkuin menee kakkososaa katsomaan.

Koska olen kirjan jo lukenut, jäin kuitenkin kaipaamaan. Tähän versioon oli tuotu, kenties näiden pikkutyttöjen ihastumisen takia, liikaa Edwardia. Tämänhän piti olla Jacobin ja Bellan suhteesta kirjallisen verran. Sen sijaan Jacob ja Bella löysivät toisensa aivan liian helposti. Kuten myös että Jacob, Bellan tajuttua hänen olevan susi, hyväksyi laumoinensa hänet maailmaansa jo toisella tapaamisella, kirjassa siihen kului paljon kauemmin. Dramatisoinnin takia mukaan otetut lisukkeet eivät onneksi olleet liian näyttäviä.

Mutta parasta oli kohtaus, jossa Jacobin paidan riisuminen näytettiin, hänellä oli kieltämättä hyvin treenattu vartalo. Katsomosta kuului satapäisten pikkutyttöjen Aahhhh! Katsoimme plikan kanssa toisiamme ja ratkesimmeNauru nauruun. Ne hormoonit...