lauantai, 12. maaliskuu 2016

Harjoittelu tekee mestarin?

Kevät tekee tuloaan ja tulee mieleen vääjäämättä vaikken varsinainen puutarhahörhö olekaan. Aina suunnittelen olevani.

Lähdimme päivällä syömään plikan työpaikalle isännän, äitinsä, veljeni ja isäni kanssa. Plikkakin sai luvan päälliköltään syödä kanssamme vaikka työaikansa oli jo alkanut, koska asiakkaita ei vielä paljoa ollut.

Ja tuleviin häihinhän puhe aina välillä kääntyi. Olivat avanneet häätilin ja kertoi, että ovat ensi viikolla menossa kirkkoherranvirastoon. Jotain konkreettista siis.

Olin jo kotoa lähtiessä puhunut, että poiketaanpas Plantagenissa, koska menemme käytännössä sen naapuriin. Olin jo päättänyt tänä kesänä harjoitella kesäkukkien kasvattamista. Voisin sitten seuraavana vuonna uudelleen kasvattaa, jos vaikka onnistuisi häihin pöydille kukkia saamaan aikaiseksi. Tarjouksessa oli siemenpussit neljä kolmen hinnalla. Mukaan tarttui kesäharsoa, pioniunikkoa kahta erilaista, lehtoakileijaa, harjaneilikkaa ja leijonankitaa.

WP_20160312_19_11_37_Pro%201%20%282%29.j

sunnuntai, 6. maaliskuu 2016

Hulinaa

Piti ihan tarkistaa, mitä on viimeksi kirjoittanut.

Plikka on vaihtanut pariinkin otteeseen työpaikkaa, oltuaan Tornin jälkeen keväästä syksyyn jäätelöautolla, sen jälkeen  jäätelökaupassa ja nyt sitten ruokaravintolassa tarjoilemassa. Tämä paikka näyttää nyt lupaavalta, pidetään peukkuja. Iskonsa kanssa menivät kihloihin ja nyt suunnitellaan ensi vuodeksi häitä.

Meillä isännän kanssa ei ole mitään kummallista. Isäntä eläkeputkessa odottelemassa virallista eläkettä, minä töissä. Minulla todettiin rappeuma yhdessä nikamavälissä lannerangassa. Tämä aiheuttaa puutumis- ja kipuoireita toiseen jalkaan sekä askeleiden läpsymistä toiseen hermojen kulkiessa kyseisen nikamavälin kautta. Onneksi on vielä useinmiten ollut korjattavissa asennon muutoksella, jolloin kipu/puutos häviää.

Mielessä on sen sijaan varsinaiset hulinat. Pitää itseään ihan rauhoittaa ettei liikaa nuoren parin hääsuunnitelmiin sotkeudu. Olen ne päässäni jo moneen otteeseen suunnitellut, mutta hiljaa pitää olla. Onneksi Iskon äiti on samanlainen. On tämä vaikeata, mutta niin ihanaa <3

 

keskiviikko, 24. kesäkuu 2015

Heissulivei

Tulipa pitkä tauko.

Kevät on kulunut entisissä merkeissä ja kesälomakin on nyt alkanut. Koirapoijaat voivat omistajiensa veroin paksusti. Plikka on Iskonsa myötä irtaantunut meistä, toki soittelee päivittäin. Heillä menee ihan hyvin.

Tauon kunniaksi linkki työpaikkani henkilöstölehteen http://www.e-julkaisu.fi/tampereen_kaupunki/vilkku/2015/04/

Sieltä löytyy sivulta 13 minusta tehty juttu. Kesän kunniaksi siis pieni paljastus itsestäni ja vähän blogin ulkoasun muuoksia. Mukavaa kesää kaikille.

sunnuntai, 7. joulukuu 2014

Niskasta kiinni edes vähäsen

Voi, kun saisi kaiken tehtyä tai teetettyä, mitä pää suunnittelee. Olen tuskaillut meidän keittiön kanssa monta vuotta, kun en saa kaappeihin mahtumaan kaikkea mitä sinne pitäisi saada mahtumaan!

Vihdosta viimein päätin, että nyt saa riittää - nyt aloitan rumban, jota olen sieluni silmillä nähnyt. Isännän vastustelusta huolimatta. Ja niin eräänä viikonloppuna oli keittiön pöydät ja lattiat täynnä kippoja ja kuppeja, kun ne siirrettiin kaapista toiseen. Se toinen kaappi oli nurkassa ovettomana seissyt vitriini, jonka plikka oli ostanut jo 1990-luvun lopulla Askosta voittamillaan piirustuskilpailurahoillaan. Enää ei tuota mäntyistä kaappia itselleen huoli. Nyt sen ovet haettiin ja kiinnitettiin paikoilleen.

WP_20141207_004.jpg

Samantien mentiin kauppaan ja ostettiin uusi kuivatarvikekomero, jotta saadaan se sijoitettua muiden kaappien väliin ja parempi tila pöydälle. Ostettiin myös uudet matot sekä keittiöön, olohuoneeseen että eteiseen. Isäntä vähän näytti pitkää naamaa, mutta . . .

Seuraava ikuisuusprojekti oli, kun istuin kuumaliimapistoolin, kaarnanpalojen ja kranssin kanssa pöydän ääreen ja aloin liimailemaan. Ja tulos oli ulko-oveen talvikranssi.

WP_20141206_003.jpg

Työtehtävieni puitteissa valmistelin purkulupaa erään päiväkodin pihassa olevalle vajarakennukselle. Vajasta meidän pihaan pelastettiin rekvisiitaksi varmaan 1900-luvun alkupuolelta maitokärryt. Isäntä muistaa kärryt lapsuudestaan oltuaan kyseissä päiväkodissa 1950-luvun lopulla.

WP_20141206_002.jpg

Nyt voi varmaan viimein pikkuhiljaa - tosin sen keittiön kuivatarvikekaapin tulon, kokoomisen ja täyttämisen, sekä vanhan kaapin siirtämisen vaatekaapikseni jälkeen - joulun valmisteleminen.

Tässä samalla olen aloitellut uudelleen toisella nimellä jo vuosi sitten aloittamaani Hipsan huone - blogiakin http://aiteetjaplikat.blogspot.fi/ , johon on tarkoitus kirjata äitini suvun sukututkimustietoja. Blogi lähti alunperin liikkeelle vähän hitaanpuoleisesti reseptiblogina plikalle.

Plikka muuten sai vakituisen työpaikan Tampereen uudesta Torni-hotellista, jota kävimme ihmettelemässä hänen vapaapäivänään. On se korkea ja jakaa mielipiteitä.

WP_20141130_001.jpg

 

perjantai, 10. lokakuu 2014

Syssyssyssyy

Syyspuuhat täyttävät illat ja viikonloput.

Yrttilaatikko onnistui ja pakkaseen meni talveksi mukavasti monenmoista.

WP_20140827_001-normal.jpgWP_20140907_002-normal.jpg

Omenoista on laitettu mehua ja hilloa. Samoin karviaismarjoista limoncello-hilloa, joka korvasi erinomaisesti puolukkahillon, ainakin makaroonilaatikon kanssa. Perunatkin onnistuivat ja on jo syöty. Oli erinomainen laatu, harmi vain etten laittanut ylös, mikä.

Naureskellen seurailemme cityluonnon puuhia. Oravat hautailevat ruokiaan, varikset ja harakat seuraavat niitä ja noukkivat samantien niiden saaliit parempiin suihin. Kurreilla meni ihan herne nenään, kun isäntä kehtasi levittää kasvien ja puskien juurille kompostia peittäen niiden hautaamat jyvät. Siellä alkoi sen päiväinen pöllytys, kun ne yrittivät hakea niitä. Melkein kuuli ärräpäät. Jäniskin vierailee taas tarkkailemassa, mutta tärkeimmät puut ja puskat on jo suojattu.

WP_20140824_002-normal.jpg

 

 

 

 

  • sähköpostiosoite

    kirsi.oksanen(ät)gmail.com